sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Clockwork Angel (The Infernal Devices, #1) Cassandra Clare

When sixteen-year-old Tessa Gray crosses the ocean to find her brother, her destination is England, the time is the reign of Queen Victoria, and something terrifying is waiting for her in London's Downworld, where vampires, warlocks and other supernatural folk stalk the gaslit streets. Only the Shadowhunters, warriors dedicated to ridding the world of demons, keep order amidst the chaos.
Kidnapped by the mysterious Dark Sisters, members of a secret organization called The Pandemonium Club, Tessa soon learns that she herself is a Downworlder with a rare ability: the power to transform, at will, into another person. What's more, the Magister, the shadowy figure who runs the Club, will stop at nothing to claim Tessa's power for his own.
Friendless and hunted, Tessa takes refuge with the Shadowhunters of the London Institute, who swear to find her brother if she will use her power to help them. She soon finds herself fascinated by — and torn between — two best friends: James, whose fragile beauty hides a deadly secret, and blue-eyed Will, whose caustic wit and volatile moods keep everyone in his life at arm's length... everyone, that is, but Tessa. As their search draws them deep into the heart of an arcane plot that threatens to destroy the Shadowhunters, Tessa realizes that she may need to choose between saving her brother and helping her new friends save the world... and that love may be the most dangerous magic of all.

Huh, sainpas luettua tämän. Olen pitkään miettinyt, että luenko vai enkö. Minulla on pieni kammo englanniksi lukemiseen, vaikka siinä olenkin ihan hyvä. Nyt sitten uskalsin ja sain luettua alle 500 sivuisen kirjan kiitettävässä ajassa. Olen aina rakastanut Claren kirjallisuutta, vaikka kirjailiaa kohtaan on epäillyksiä. Päätin lopulta, että luen tämän sarjan ennen kuin viimeinen osa Varjojen kaupungit sarjasta julkaistaan. En tiennyt sarjasta paljoakaan, ennen kuin tähän ensimmäiseen kirjaan tartuin. Yllätyin siitä, että kirjaa ei kerrottu pelkästään Tessan näkökulmasta, vaan esimerkiksi alussa oli William Herondale, joka muuten oli aivan ihana. Tuli pojasta mieleen Jace, mikä on tietenkin ihan ymmärrettävää. Muutenkin henkilöt olivat luonteiltaan, melkein täysin samanlaisia, kuin Varjojen kaupungit sarjassa. Jessie Lovelance oli ilmetty Isabelle Lightwood ja Jem Carstairista tuli etäisesti mieleen Alec Lightwood. Ja tietenkin, mitä olisi varjometsästäjä kirja ilman Magnus Banea. Juoneltaan loistava ja nauruhermoja kutkuttava kirja. 

 












Arvosteluni
Kirja saa minulta arvosanan 10

Tässä muuten hieman tietoa the City of Ashes elokuvan tiennoilta ;) http://themortalinstruments11.blogspot.fi/2014/06/city-of-ashes-nousee-jaloilleen.html

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Yön perintö (Night School, #2) C.J. Daugherty

Yön perintö (Night School, #2)
Allien elämä sisäoppilaitoksessa käy vaaralliseksi. Suojellako perhettään vai luottaako uusiin ystäviin? 16-vuotias kapinallinen Allie on löytänyt Cimmerian sisäoppilaitoksesta toisen kotinsa. Koulu on tuonut hänen elämäänsä myös Carter Westin, unelmien poikaystävän. Cimmeriassa toimii Yökouluksi kutsuttu salaseura. Se paljastuu vaikutusvaltaiseksi salaiseksi organisaatioksi, jonka jäsenet ulottavat valtansa paljon koulua pidemmälle. Yökoululla on myös vihollisia, näiden joukossa Allien kadonnut veli. Pian selviää, että Allie ja kaikki muutkin koulun oppilaat ovat suuressa vaarassa.

Hieno kirja, mutta päässäni vällyy hyvin ristiriitaiset tunteet eräitä henkilöitä kohtaan. Tämä kirja sarja olisi loistava ilman Allieta. En tiedä miksi, mutta jokin siinä tytössä saa minut raivonpartaalle. Ehkä enimmäkseen syynä on se leikittely Sylvainin ja Carterin kanssa. Yhdessä hetkessä ollaan niin ihastuneita ja rakastuneita Carteriin ja heti seuraavalla sivulla muututaan sulaksi vahaksi toisen takia. En tiedä, Allie vaan saa minut puristamaan kirjaa kiukkuisena kuin mikäkin. Lisäksi olen ikuinen poikaystävä Carter kannattaja, joten sekin saattaa olla iso tekijä mielipiteeseeni.
Rakastuin Zoeihin..(hankala kirjoittaa...heh hee) Aivan ihana persoona ja tyttö sai aina hymyn huulilleni. Se, että yllättävä kuolema tapahtui lopussa ärsytti minua, sillä pidin aina tästä kyseisestä henkilöstä enemmän kuin Alliesta... Minulla on tosiaan jokin syndrooma Alliesta...
Edelleen odotin, että jossain vaiheessa jostain pusikosta hyppäisi vampyyri tai noita tai jokin, mutta ei hypännyt. Jokin Cimmerian tunnelmassa saa minut ajattelemaan, että koko koulu olisi täynnä fantasia olentoja. Mutta siis kaiken kaikkiaa mahtava kirja ja luen jatkot ehdottomasti. Toivotaan, että niitä tulee, ja suomennetaan.



















Arvosteluni
Kirja saa minulta arvosanan 9 

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Häivähdys (Väristys, #2) Maggie Stiefvater

Sam ja Grace ovat taistelleet saadakseen toisensa, ja metsä heidän välillään näyttää kadonneen. Pian heidän tulevaisuudelleen lankeaa uusi varjo.
Häivähdys on romaani elämästä odotuksen jälkeen. Se on romaani pojasta jonka sutena viettämät vuodet ovat takana, tytöstä joka on menettää ihmisyytensä ja ystävistä, joiden on opittava suuntaamaan vihansa toistensa hyväksi. Riittääkö vain häive ihmisestä pitämään rakastavaiset kiinni toisissaan?

Nyt kun on hieman pulaa kirjoissa, niin tämän toisenkin osan päätin lukaista. Olen aina ollut sitä mieltä, että tässä sarjassa poikkeuksellisesti kirjat paranevat osa osalta. En pitänyt ensimmäistä kirjaa niin surullisena, että sen takia voisi esm. itkeä, mutta tämän toisen osan lopussa jouduin pyyhkäisemään pari kyyneltä silmäkulmasta. Pidän myös kirjassa siitä, että lempihahmoni Isabelin näkökulmasta oli kirjoitettu lukuja, ja tietenkin ihana Cole tuli tässä kirjassa! Gracen luonne alkaa parantua silmissäni, ja mina todella vihaan hänen vanhempiaan. Mokomatkin, menevät nyt erottamaan niin syvästi rakastuneen parin. 

 











Arvosteluni
Kirja saa minulta arvosanan 9+

perjantai 20. kesäkuuta 2014

Ylpeys ja Ennakkoluulo, Jane Austen

Ylpeys ja ennakkoluulo on herkullinen kuvaus 1700-luvun loppupuolen pikkuporvarisperheestä. Nokkelasanaisen ja vastustamatonta viehätysvoimaa säteilevän Elizabeth Bennetin mukana seuraamme sisarusparven monivaiheisia rakkaustarinoita, sympatisoimme kohtaloonsa alistuneen ja kuivaan ivaan turvautuvan isä Bennetin kanssa ja iloitsemme salaa herra Darcyn, jäykän ja ylpeän gentlemannin vastahakoisesta rakastumisesta Elizabethiin. Pitkin matkaa saamme nauraa inhimilliselle turhamaisuudelle ja höperyydelle sen huvittavimmissa muodoissa.

Olipa ihanaa lukea pitkästä aikaa jotain kirjaa, missä ei ollut kertakaikkiaan mitään, mikä liittyisi fantasiaan tai ficiin. Pelkkää varauksetonta kirjoitusta 1700-luvun porvariperheen tytärten elämästä ja onnen hankkimisesta. Mistään ei hypännyt vampyyria puremaan herra Darcyn kaulaa tai ihmissutta jahtaamaan Elizabethia. En nyt oikein osaa sanoa mitään rakentavaa, saati sitten kritiikkiä. Jane Austen on loistava kirjailia ja hänen tekstiään on ilo lukea. Rouva Bennetin luonetta oli huvittavaa lukea ja hänen sekä kahden nuorimman sisären luonne herätti tunteita. Eniten ehkä myötähäpeää. Olen aina ollut vannoutunut herra Darcy fani, eikä se mielipide ole muuttunut vieläkään. Ei tässä muuta voi sanoa kuin, että ihana ja raikastava lukukokemus pitkästä aikaa!


















Arvosteluni
Kirja saa minulta arvosanan 10

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Outolintu (Outolintu-trilogia, #3) Veronica Roth

Kerron itselleni niin tiukasti kuin pystyn, että näin asiat täällä menevät. Me teemme vaarallisia temppuja ja ihmisiä kuolee. Ihmisiä kuolee, ja sitten me teemme lisää vaarallisia temppuja. Mitä pikemmin pystyn sen seikan omaksumaan, sitä varmemmin selviän hengissä tästä koulutuksesta.
Minä en ole enää varma että selviän hengissä.
Trisin on tehtävä koko loppuelämää koskeva päätöksensä jo 16-vuotiaana. Hylätäkö perhe ja tuttu, vaatimattomien yhteisö ja seurata sydäntään tuntemattomaan? Ensin on tiedettävä, ketkä ovat todellisia ystäviä. Ja mahtuuko rakkaus uuteen elämään lainkaan.

Huh! Vihdoinkin sain tämän odotetun kirjan luettua. Minusta tuli kyllä totaalinen fani heti kättelysä. Pidin siitä, että taas oli keksitty eräänlainen uusi maailma. Eri osastot kuvailtiin tarkasti ja hienosti. Pystyin elävästi kuvittelemaan vaatimattomien elämäntavan, terävien terävät ja pistävät katseet, uskaliaittein rohkeat tyylit. Veronica Roth osasi myös kuvailla Trisin tunteet aina tiettyihin tapahtumiin. Ahdistuin itsekkin vaatimattomien elämäntyyliin ja minun teki mieli hypätä katolta Trisin mukana. Niin vapauttavalta ja todelliselta se tuntui. Aion ehdottomasti lukea jatkon, heti kun sen saan hyllyyni. 















Arvosteluni
Kirja saa minulta arvosanan 10-

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Pedon veri (Stookie Stackhouse, #9) Charlaine Harris

Kun vampyyrit tulivat arkusta ja paljastivat olemassaolonsa tavalliselle maailmalle, moni ei arvannut, että se oli vasta alkua. Nyt on ihmissusien ja muiden muodonmuuttajien vuoro. Yliluonnolliset piirit jo läpikotaisin tunteva Sookie Stackhouse ehtii huokaista helpotuksesta, kun suuri paljastus otetaan Bon Tempsissa vastaan kutakuinkin hyvin. Mutta sitten Merlotte’s-baarin takapihalta löytyy ihmispuuman ristiinnaulittu ruumis.
Sookie päättää selvittää, kuka murhateon teki ja miksi. Hän ei kuitenkaan arvaa, että samaan aikaan vampyyri- ja ihmissusikuntaakin vanhempi, voimakkaampi ja salaisempi yliluonnollisten olentojen joukko valmistautuu sotaan. Ja Sookie on tässä sodassa aivan liian inhimillinen pelinappula.

Olen aika monta mieltä tästä kirjasta..Heh hee, yllätys, yllätys. Niin rakentavaa mielipidettä minulla kun on, niin annetaan kuulua. Ensinnäkin rakastin tätä kirjaa jollain jännällä tavalla. Tuo "jännä" nyt selittääkin paljon, mutta siis seuraavia huonoja juttuja lukuunottamatta, pidin tästä todella.
No niin, nyt ne huonot jutut. Ensinnäkin minusta tuntuu siltä, että Sookien ajatuksenjuoksu ei ole enää sillä tasolla millä se oli pari edellistä kirjaa. Minua myös ärsytti suunnattomasti tietyt ajatukset, joita Sookie mietti, ja tuntui, että hänen päätöksensä tallasivat paikoillaan ja olivat ristiriidassa.
Bilin osakkeet nousivat silmissä, mutta Eric oli hieman ärsyttävä sen omistamis juttunsa kanssa.
Pidin siitä, että kirjalla oli taas se yksi juoni, jonka ympärillä pyörittiin, ja mitään turhaa ei oltu sinne väliin tungettu. Erään kuolema suretti minua, mutta enköhän pääse yli siitä...Ehkä parin vuoden päästä ;). 














Arvosteluni
Kirja saa minulta arvosanan 9½

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Veren sitomat (Sookie Stackhouse, #8) Charlaine Harris

Hurrikaani Katrinan aiheuttamien tuhojen ja vampyyrien huippukokouksessa tapahtuneen räjähdyksen jälkeen Sookie on pyörällä päästään. Hän toivoisi elämän palaavan normaaliksi, mutta yliluonnollisessa maailmassa kuhisee. Ihmissusien lauman vihanpito johtaa naisten ja lasten murhiin, ja vampyyrit saavat vieraita, jotka yrittävät ottaa haltuunsa heikentyneen valtakunnan. Kaiken lisäksi Sookien ihmistiikeripoikaystävä Quinn on ollut kateissa räjähdyksestä asti.
Koska Sookie on lauman ystävä ja hänellä on veriside Eric Northmaniin, paikallisen vampyyriyhteisön johtajaan, on selvää, että levottomuudet koskettavat myös hänen elämäänsä. Kun kamppailut viimein laantuvat ja kylmä veri lakkaa virtaamasta, hänen maailmansa on peruuttamattomasti toinen.

Vihdoinkin! Edellinen kirja jäi niin kutkuttavaan kohtaan, että heti kun tämän seuraavan osan kätösiini sain, oli se jo käytännössä luettu. Petyin hieman tämän kirjan tasoon edelliseen kirjaan verrattuna. Kirja käsitteli mielestäni vain Sookien mietteitä ja mitään oikeastaan kiinnostavaa ei tapahtunut. Pari sotaa ja kahakkaa, mutta ei mitään, mikä olisi pyörinyt koko juonen ympärillä. Erityisesti petyin erään parisuhteen päättymiseen, mutta oikeastaan olen jo aika tyytyväinen siihen. Se avasi mahdollisuuden eräälle toiselle henkilölle ;). Aion kyllä lukea heti putkeen seuraavan osan, koska loppu oli kuitenkin aika kutkuttava!

 











Arvosteluni
Kirja saa minulta arvosanan 9

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Haluttu (Valehtelevat viettelijät, #8) Sara Shepard


Kolme pitkää vuotta Hanna, Spencer, Aria ja Emily ihmettelivät, mitä oikein tapahtui yönä, jolloin heidän paras ystävänsä Alison katosi. Nyt kun kaikkeen on lopulta saatu selvyys, he voivat unohtaa koko kamalan episodin. Tai niin he luulevat.
Kaikilla tarinoilla ei ole onnellista loppua, varsinkaan kun neljä valehtelevaa viettelijää ovat tehneet niin paljon pahojaan. Tulevatko tytöt saamaan kaiken, mitä ovat halunneet? Eivät, sikäli kuin se minusta riippuu. – A 

En pidä tästä kirjasarjasta. Jokaisen kirjan myötä juoni muuttuu aina vain ennalta-arvattavammaksi ja "tyhmemmäksi".
Vihaan aika monia henkilöhahmoja, joka taas kertoo sen, että kirjailija on osannut tehdä niistä niin todellisia, että jokin tunne nousee lukijassa, vaikka sitten viha. Itse juoni tässä kirjassa ei oikeastaan poikennut muista. Olihan tähänkin saatu eräs yllätys tungettua mitä lukija ei heti olisi välttämättä arvannut, mutta kaksoissisko juttu oli minusta hieman typerä. Kirjailialta taisi loppua ideat tai sitten siitä saadaan jotain hieno kehiteltyä seuraavissa osissa. Toivotaan parasta sillä vaikka inhoan tietyllä tavalla koko kirjasarjaa, olen todella utelias näkemään mitä tapahtuu seuraavaksi.


















Arvosteluni 
Kirja saa minulta arvosanan 7

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Väristys (Väristys, #1) Maggie Stiefvater

Grace on jo vuosia katsellut kotinsa takana asustelevia susia. Etenkin eräs keltasilmäinen yksilö on saanut hänet pauloihinsa. Suden ja tytön välillä tuntuu olevan molemminpuolinen, luottamuksellinen yhteys. Sam puolestaan viettää kaksoiselämää. Talvella hän elää metsässä pienen laumansa kanssa ja käy äänetöntä  Yhtenä syksyisenä päivänä Grace tapaa kotiovellaan pojan, jonka tuttuus saa hänen henkensä salpautumaan. Vuosien hiljainen suhde kasvaa tiiviiksi, surullisenkauniiksi rakkaudeksi. Mutta nuorten yhteinen aika käy vähiin…
ajatustenvaihtoa pelottoman tytön kanssa. Kesän lämpimät säät suovat hänelle muutaman arvokkaan kuukauden ihmisenä – kunnes pakkanen jälleen vangitsee hänet lumiseen metsään, suden ruumiiseen.

Luin tämän kirjan, kauan sitten ja päätin lukea uudestaan, kun kirjaan kirjastossa törmäsin. En muistanut paljoakaan kirjasta, paitsi sen, että se oli surullinen. Kirja on loistavasti kirjoitettu, ja surullisuus on saatu mitoitettua koko kirjan läpi tasaisesti. En tiedä miksi, mutta jotenkin olen aina pitänyt henkilöhahmoista, jotka ovat luenteeltaan kuin Isabel. Se luonteenomainen sarkastisuus ja musta huumori on vaan niin koukuttavaa. Grace ärsytti hieman joissain kohdissa, mutta se jäi enimmäkseen taka-alalle. Olin niin iloinen loppuratkaisuun, ja muistin taas miksi pidin kirjasta silloin, kun sen ensimmöistä kertaa luin. Kirja on ehkä hieman "siirappista" joidenkin makuun, mutta ainahan sitä tarvitaan pieni annos romantiikkaa!

Arvosteluni
Kirja saa minulta arvosanan 9+







lauantai 7. kesäkuuta 2014

Tervehdys!

Toinen kirjablogi lähtee nyt käyntiin. Toivottavasti pidätte blogistani. Kirjablogiahan voi päivittää yleisesti ottaen heti kun kirja on luettu, joten veikkaisin, että postauksia tulee viikossa 2-4.

Käykää vielä katsomassa edellistä blogiani! :)

http://bookgirl.vuodatus.net/