sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Harry Potter ja Viisasten kivi (Harry Potter #1) J.K.Rowling

Harry Potter on mielestään ihan tavallinen poika. Tosin hän asuu huoltajiensa luona portaiden alla olevassa kaapissa. Harryn elämä muuttuu täysin, kun hän saa 11-vuotispäivänään merkillisen kirjeen. Se on kutsu Tylypahkan velhojen ja noitien kouluun. Harrylle avautuu kokonaan uusi maailma, johon kuuluvat velhot, noidat, yksisarviset ja lohikäärmeet. Harry saa tietää olevansa velhojen sukua! Silti kaikki on aloitettava alusta. Tylypahkassa Harry opiskelee taikuuden alkeita, kuten muodonmuutoksia, taikajuomien tekoa, loitsuja ja suojautumista pimeyden voimilta. Koulunkäynti on hauskaa, mutta henkeäsalpaavan jännittäväksi se muuttuu, kun Harry ryhtyy ratkomaan kiehtovaa arvoitusta ystäviensä Ron Weasleyn ja Hermione Grangerin kanssa, ja pelissä on tiedät-kai-kuka...
  
Minun todellakin pitäisi tällä hetkellä lukea Yön talo- sarjan 9 osaa, mutta kun en millään jaksaisi. Joten jätin Yön talon pöydälle ja tartuin rakkaaseen Potteriin. Olen lukenut tämän sarjan läpi jo, vaikka kuinka monta kertaa enkä ikinä kyllästy. Muistan lähestulkoon sanasta sanaan kaikki tapahtumat, mutta silti jaksan innostua! Ja innostumisella tarkoitan sellaista lapsenomaista hihkutusta ja tirskuntaa. Silmät loistaa ja posket alkavat punoittaa jännityksestä!

Poikkeuksellistä kyllä, niin aloitin ensimmäisestä osasta, vaikka yleensä aloitan lempikirjastani ja lähden siitä sitten lukemaan jonkinlaisessa aikajärjestyksessä. Viisasten kivi... Siitä se kaikki lähti. Siitä lähti J.K. Rowlingin matka miljonääriksi ja siitä lähti tuhansien ihmisten taianomaiset vuodet, joina he saivat uppoutua Tylypahkan mystisiin käytäviin. Täytyy kyllä myöntää, että olen todella onnellinen, että aloitin Potterien lukemisen vasta joskus vuonna 2010/2009. Kirjat olivvat kaikki ilmestyneet jo siihen mennessä, joten en joutunut odottamaan tuskallisen pitkiä kuukausia, että kukin kirja ilmestyisi. 
Nythän on puhuttu paljon netissä ja blogeissa tästä uudesta elokuvasta, joka kertoo jostain hirviöistä ja ihmeotuksista...(?). Korjatkaa jos olen väärässä. Sinänsä se ei ole nyt mikään maailmoja mullistava asia, sillä minun sydämmessäni Potterit on saatu onnellisesti päätökseen, enkä ole viitsinyt edes vilkaista Rowlingin kirjoittamia novelleja. 
  
Minun varmaankin pitäisi kirjoittaa jotain tästä kirjastakin! Eli Viisasten kiven juonikuvion voisi tiivistää näin:
Nuori Harry Potter elää elämäänsä ärsyttävien sukulaistensa luona. Kun Harry täyttää 11, alkaa tapahtua kummia. Kirjejä lentelee takasta ulos, käärmeet puhuvat. Käy ilmi, että Harry on velho, ja hänelle on lähetetty kutsu velhojen ja noitien kouluun, Tylypahkaan. Harry on onnensa kukkuloilla ja saa pian itselleen ystäviä. Hermione Grangeria ja Ron Weasleytä uskollisimpia ystäviä saa hakea. Harryn rauhallinen elämä kuitenkin järkkyy, kun vanha ennustus alkaa toteutumaan. 

Ensinnäkin uppouduin täysin Harryn tunteisiin ja mielenliikkeisiin, kun hän opiskeli taikuutta, ja söi herkkuja suuressa salissa. Harrysta on tehty samaistuttava päähenkilö. Silmälasit ja kuriton tukka. Sellainen poika on varmasti olemassa ihan oikeastikkin, toisin kuin esimerkiksi Jace Herondalea. Tai no voi tässä maailmassa aito Jacekin olla, mutta se tuntuu paaaaljon epätodennäköisemmältä. Hermioneen samaistuin täysin. Hieman nörtti ja viisasteleva pikkutyttö, jonka paksut hiukset ovat oikea sekasotku. Ja Ron taas on sellainen höpsö. Sellainen, joka ei oikein onnistu missään, mutta tosipaikan tullessa hän on uskollinen ja todellinen sankari! (kuullostipa kliseeltä... :D)

En nyt oiken osaa tehdää muuta kuin ylistää tätä kirjaa. En osaa sanoa mitään negatiivista. En pysty siihen joten voisin sitten keskittyä siihen hihkuttamiseen. Viisasten kivi on loistava aloitus loistavalle sarjalle, joka loistaa vielä hamassa tulevaisuudessa loistetta tarvitseville ihmisille. Kirja oli sopivan pituinen, teksti selkeää... Hahmot olivat, jokaikinen loistavia enkä vihannut ketään. En edes pahiksia. Kirjan loppu oli jännittävä ja ehkä jopa tietyllä tavalla aika pelottavakin, vaikka minun mielestäni pelottavimmat loput tässä sarjassa on Salaisuuksien kammiossa, ja Liekehtivässä pikarissa.  Hrrr, tiedän, että tässä sarjassa ei ole mitään varsinaista ikärajoitusta. Kaikenikäiset ihmiset ovat rakastunees Pottereihin, mutta sen vaan sanon, että itse en olisi 7 vuotiaana uskaltanut lukea esimerkiksi Salaisuuksien kammiota. 

Tämä "arvostelu" alkaa tulla tiensä päähän, sillä en keksi mitään järkevää tai ammatillista sanottavaa. Pelkää ihastusta vaan. Suosittelen KAIKILLE! Jos ette ole vielä tietoisia Pottereista menkää hyvät ihmiset kirjastoon ja lukekaa edes yksi kirja. 

Salaisuuksien kammio kattaa kohdan noitia.














Arvostelu:
Arvosana: 10+
Suositukset: Lukekaa, lukekaa, kiltit lukekaa!
Mistä hankin: Turun kaupungin kirjastosta
Luenko uudestaan: Tietenkin. Kerran vuodessa ainakin 



 

4 kommenttia:

  1. Minulle Hermione on kaikkein samaistuttavin kirjahenkilö ikinä. Potterit on tietenkin luettu monenmonta kertaa. Tällä hetkellä on kesken neljäs Potter. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hermione on kyllä ihana ja samaistuttava hahmo.
      Neljäs Potteri, on lempparini. Eikös sen nimi ollutkin Liekehtivä pikari. :D

      Poista

Kiitos kommentista ♥