tiistai 19. toukokuuta 2015

Kirjankansibingo


Taas on uusi ja jännittävä kirja haaste keksitty. Kirjakaapin kummitus blogin pitäjä keksi tämän virkistävän uuden haasteen johon on otettu mallia viime vuonna tutuksi tulleesta Les Masque Rouge-blogin Emilien emännöimästä kirjabingosta.

En tosiaan ehtinyt viime vuonna mukaan tähän bingoon, koska olin täällä bloggerin puolella aloitellut vasta, mutta nyt minäkin pääsen mukaan. Kesäkin on jo kovaa vauhtia tulossa kohti, joten aikaakin pitäisi olla hieman enemmän.

Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli kun lukemasi kirjan kansi vastaa, jotain bingoruutua, niin saat ruksata siihen kohtaan rastin.

Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi.

Haaste alkoi 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä oli toivottu, että osallistujat linkittäisivät tähän Kirjakaapin kummitus postuksen kommentteihin jonkinlaista bingokoontia. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto.

Omana tavoitteenani olisi saada eres pari bingoa. Pidetään siis siitä kiinni ;)





torstai 14. toukokuuta 2015

Ääretön meri (5.aalto,#2) Rick Yancey

MITEN KITKETÄÄN MAAPALLOLTA SEITSEMÄN MILJARDIA IHMISTÄ?
KITKEMÄLLÄ IHMISISTÄ INHIMILLISYYS.

Cassie Sullivan tovereineen on selvinnyt jo neljästä aallosta, joiden avulla kaukaisesta aurinkokunnasta saapuneet Toiset ovat tyhjentäneet maapalloa ihmisistä. Nyt lopullinen, viides tuhoaalto etenee, ja ihmiskunnan viime rippeet taistelevat henkensä edestä.
Cassien ja kumppanien on tehtävä valinta: uhmatako talven tuloa ja odottaa heitä auttaneen Evan Walkerin paluuta vai lähteäkö etsimään muita selviytyjiä ennen kuin vihollinen saa nuoret satimeen? Uusi hyökkäys on vain ajan kysymys…
Edessä on viimeinen taistelu elämän ja kuoleman, toivon ja toivottomuuden, rakkauden ja vihan välillä. 


Muistan, että rakastuin edelliseen osaan täysin. Ahmin sen hetkessä ja jäin janoamaan lisää. Joten kun vihdoin sain tämän toisen osan kätösiini, minun oli kertakaikkisen pakko lukea se heti. Valitettavasti tämän arvostelun tekeminen kesti odotettua kauemmin, kiitos ihanan koulun. Luin siis tämän varmaan jo joskus huhtikuussa, mutta VASTA nyt pääsin koneelle kirjoittamaan.
Täytyy sanoa, että petyin hieman. Ensimmäinen osa oli niin hyvä, että odotin tämän kirjan olevan vielä parempi, mikä näin jälkikäteen ajatellen oli aika iso virhe. Minun ei ehkä olisi kannattanut pitää odotuksiani niin korkealla, en olisi ehkä pettynytkään niin pahasti...
En sano, että Ääretön meri oli huonointa mitä olen koskaan lukenut. Se oli hyvin kirjoitettu ja juoneen pääsi nopeasti kiinni, vaikka siitä onkin aikaa, kun ensimmäisen osan luin. Mikä minua kuitenkin harmitti oli se, että Cassien ja Evanin välillä ei ollut mitään samanlaista, kuin ensimmäisessä kirjassa. Cassie tuntui yhdessä hetkessä vihaavan Evania ja yhdessä hetkessä palvovan tätä...

Äärettömässä meressä ei keskitytty niinkään enää Cassien koettelemuksiin, vaan päähenkilöiksi pääsi esimerkiksi edellisestä kirjasta tutut Haka ja Zombi/Ben. En koskaan oikein lämmennyt Hakalle, joten en olennaisestikkaan pitänyt siitä faktasta, että tämän näkökulmasta kerrottiin lähes puolet kirjasta. Zombista pidin ja tietyssä vaiheessa toivoin koko ajan, että hän ja Cassie päätyisivät yhteen, mutta vielä ainakan toiveeni ei ole toteutunut. Evan jäi hieman taka-alalle tässä kirjassa. Ei paljon, mutta tarpeeksi, että aloin hyppimään kappaleita, kunnes pääsin lukemaan haluamani henkilön näkökulmasta.

Tämä kaikki ei olisi häirinnyt minua näinkään paljon, ellei koko kirjan kerronta tyyli olisi ollut niin..sekava? Ymmärsin kyllä koko ajan mitä tapahtui, mutta siihen tarvittiin suuria ponnistuksia. Tämä johtui ehkä siitä. että niin moni henkilö oli kertomassa tapahtumia. En enää tiennyt missä oltiin tapahtumishetkellä, koska yhdessä kappaleessa joku on vankina ja toisessa kappaleessa joku oli taas piilossa. Tuo sai minut niin sekaisin, että en lopulta lukenut kirjaa enää putkeen, vaan pidin moniakin taukoja.

Kaiken tämän pettymyksen ja murjotuksen jälkeen, olisi ehkä hyvä puhua niistä hyvistäkin jutuista!
Edelleen pidän kirjoitustyylistä, jota Yancey käyttää. Se sopii täydellisesti tällaiseen dystopia tyyppiseen kirjaan, joka oikeissa kohdissa osaa olla erittäin ahdistava, mutta mahtava samaan aikaan. Aion ehdottomasti lukea seuraavan osan, koska tämäkin kirja jäi kiduttavan kutkuttavaan kohtaan heh heeh.


Arvosana: 7
Suosittelenko? : Dystopiaa rakastaville, kyllä
Mistä hankin/sain: Raision kaupunginkirjastosta
Luenko uudestaan: En näillä näkymin
Kirjailia: Rick Yancey
Kustantamo: WSOY
Kustannusvuosi: 2015
Sivumäärä:292
Alkuperäisteos:The Infinite Sea